Kilpailuvalmiit?

Vihdoinkin tämä päivä on koittanut. Ensimmäisen kerran vilahti mielessä, että ehkä me vihdoin oltaisiin valmiita kokeilemaan kisaamista. Ihan pari viikkoa sitten löydettiin tyyli pujotteluun ilman hihnanpäässä roikkuvaa jarrumiestä. Tästä innostuneena päätin kokeilla keinua ilman keinun liikkeitä hidastavaa apuohjaaja. Apuohjaajan tarpeen vuoksi keinua ei ole harjoiteltu kuin ihan vähäsen, joten ihmetys oli suuri, kun Heta tajusi keinun jujun heti, kun sitä yksikseen kokeiltiin. Nyt keinua mennään jo ilman hihnaakin eikä suuria vahinkoja ole sattunut. Mitä nyt tänä aamuna neiti juoksi keinun läpi ja teki komean ilmaloikan, kun keinu katosikin jalkojen alta. Mutta radalla adrenaali virtaa, joten Heta ei ollut ilmalennosta moksiskaan ja keinulle rynnättiin heti uudella innolla.

Nyt, kun Heta hallitsee jo kaikki esteet, on kilpaura kiinni enää minun taidoistani ja rohkeudestani. Nähtäväksi jää, joko tänä vuonna aloitetaan kisaileminen vai keräänkö rohkeutta vielä ensi talven ajan. Epävirallisissa kisoissa pitäisi käydä jo tänä vuonna.